Hakutreenejä

Pitkästä aikaa mulla oli kamera mukana hakutreeneissä. Veerahan onkin jo vanha kettu, harrastanut hakua jo yli 6 vuotta. Ainokin on harrastanut jo 5 vuotta, aloitti ihan pentuna. Ollaan käyty hakuilemassa omalla bullmastiffi-, mastiffi ja borkku-porukalla. Hieman on kokoonpano muuttunut tässä vuosien varrella, mutta uskollisesti on Kristina jaksanut meitä ohjeistaa ja kouluttaa. Suuret kiitokset hänelle, jaksaa tulla lauantaiaamuisin moneksi tunniksi meidän kanssa metsään ja vielä ilman omaa koiraa!!!

Veeran tyylinäyte Löytyi se maalimies (eli herkut)
Kait se pitää täältä metästä poiskin viedä...
Etenkin Veera on erinomainen nenänkäyttäjä, mitä paremmin ilmaa nuuhkuttaa sen vähemmän tarvitsee ottaa juoksuaskelia, ei mikään tyhmä tyttö ;D. Yleensä Veera jo tietää maalimiehen paikan ennen kuin sen keskilinjalta lähettää :D. Ja mammahan on vain autokuski, ei sillä siellä metsässä mitään virkaa ole :D

Molemmat tytöt ilmaisevat maalimiehen haukkumalla. Tässä Ainon malliesimerkki.


Tänään harkkojen lopuksi kahviteltiin ja syötiin herkkuja Veeran tulevien 8-vuotissyntymäpäivien kunniaksi. Menoissa mukana myös ystäväni Heidin mastiffi Edward.

Jospa sitä vähän päivittäis...

Enpä ole pitkään aikaan jaksanut päivittää blogia, ei suuri ylläri, ainakaan mulle :D. Hirveästi ei ole ollut kyllä päivitettävääkään koirarintamalla, ei olla käyty näyttelyissä eikä kokeissa. Toko- ja hakutreeneissä kyllä ollaan käyty joulutaukoon asti ja taas pahempien pakkasten mentyä. Perheeseen on tullut myös uusi jäsen, pieni ihminen :D.

Siina (s. 20.1.2010) tulee hyvin toimeen koirien kanssa ;D. Veera ja Aino ovat kovia hoitamaan Siinaa ja Viljo jo odottelee, että koska siitä kasvaisi mukava leikkikaveri :D. Ohessa ryhmäkuva meidän lapsista.

Veera täyttää pian 8 vuotta ja olis tarkoitus mennä pyörähtämään veteraaniluokkaan tänä kesänä. Veeralla on lupa käyttäytyä siellä ihan miten se ite haluaa, eli todennäköisesti se makaa keskellä kehää... Ainokin saattaa osallistua johonkin näytelmään, katsotaan nyt miten sitä jaksaa innostua. Viljon näyttelyt ovat takanapäin, ei valitettavasti voida enää osallistua katkaistun kulmurin vuoksi. Jo aiemmin tarkkailussa ollut alakulmahammas alkoi painaa ikävästi yläkulmurin viereen ikeneen, joten päädyimme katkaisemaan hampaan ettei se ehdi aiheuttaa suurempaa tuhoa. Mutta ei ne näyttelyt niin tärkeitä meille ole vaikka kivahan se on niissä käydä ja nähdä tuttuja, tosin sitä voi tehdä ilman koiraakin ;D

Siinan ja Viljon tuijotuskilpailu. Taustalla Aino läähättää helteisen toukokuun lenkin jälkeen.